Kirje 1

 Hei rakas,

Anteeksi, että viimeiseen kirjeeseesi vastaamiseen on mennyt näin kauan. Tunnet kuitenkin minut ja tiedät, että en aina saa aikaiseksi kaikkea sitä minkä haluaisin. Olet kuitenkin ollut mielessäni usein, ethän koskaan epäile sitä. 

Pyysit kirjeessäsi minua kertomaan mitä minulle kuuluu ja nyt minusta viimein tuntui siltä, että olen valmis kirjoittamaan tämän kirjeen.

Tapasin jokin aika sitten miehen. Hän olisi todennäköisesti jopa äidin mielestä kunnollinen poikaystävä minulle: vakituinen työ, ei käytä päihteitä saunakaljaa enempää ja meidän tulevaisuuden haaveet on hyvin saman suuntaiset.

On puhuttu miten mun tytsy parhaiten tutustuisi häneen ja voitaisiinko jo syksyllä ajatella yhteen muuttamista. Hih, älä kerro äidille, mutta tällä miehellä on kova vauvakuume! Hän haluaa naimisiin nopeasti ja perheen kanssani. Hän on suloinen, herkkä ja niin romanttinen. Ja hän todella tuntuu haluavan olla kanssani. Ensin ihmettelin hänen innokkuuttaan... 

Noh.... Syy tälle kaikelle hoppuilulle selvisi kun hän kävi alku viikolla lääkärissä ja kertoi eilen minulle, että hänen SYÖPÄNSÄ on UUSIUTUNUT. En tiennyt ennen eilistä, että hänellä olisi ikinä syöpää ollutkaan joten ymmärrät varmasti mikä shokki se oli! 

Joo tiedän mitä mietit. Huomasin kyllä hänen kaulassaan arven, mutta hän ei selvästi halunnut puhua siitä, joten en halunnut ahdistella kysymyksillä... Olisi selvästi pitänyt...

Nyt kaikki on sekaisin. Meidän piti tavata tänään, mutta hän kertoi tarvitsevansa aikaa. Ja niin tarvitsen minäkin. En tiedä pystynkö tähän. 

Se on itsekästä, mutta olen vihainen. Olen vihainen hänelle, elämälle... Kaikelle ja kaikille.

Viime aikoina syöpä on jostain syystä tullut liian lähelle perhettäni niinkuin tiedät. Laskin, että olen menettänyt syövälle nyt yli puolet isän suvusta ja äidillä epäilty syöpä siihen päälle... Lokakuussa kokonainen sukuhaara kuoli kun serkkuni kuoli syöpään. Vain vuosi isäänsä ja 3 vuotta äitiään myöhemmin. Puhumattakaan sinusta. 

Minulla on ikävä sinua. 

Voi kun olisit täällä kertomassa minulle mitä tehdä!

Kirjoitan taas pian.

Rakkaudella sinun, H